Ihanaa, aurinko möllöttää taivaalla!! Nyt on niin kuuma ettei näin päiväsaikaan viitsi lenkille lähteä,niinpä kävin koiria uittamassa tuossa läheisessä kirkkolahdessa sillä välin kun Elias nukkui päivä-unia. Uiminen on kyllä parasta liikuntaa koirille helle keleillä,Ella on himo uimari eikä sitä saisi vedestä pois millään,kun taas Kinkku tykkää lotrata rantavedessä ja kaivaa syviä kuoppia hiekkaan. Kunpa vielä itsekin rohkaistuisi ja heittäisi viimein tuon talviturkin veteen,ehkäpä nyt juhannuksena..ehkä

Nyt onkin pitkiin aikoihin juhannus sellainen ettei olla tehty mitään suunnitelmia,koti nurkissa varmasti pyöritään,ulkoillaan ja käydään syömässä äidin pöydässa. Mummun luona mökilläkin voisi piipahtaa,siellähän voisi uida ja käydä veneilemässä. Ja toivotaan että tuo aurinko jaksaa paistaa koko viikonlopun!
Meillä on täällä arki mennyt rauhallisesti,koirien kanssa harrastellessa ja Eliaksen perässä juosten. Poika on kasvanut hurjaa vauhtia,syö hyvin ja nukkuu edelleen äärettömän hyvin! Nyt noustaan myöskin seisomaan tukea vasten ja hampaita suussa jo 4    Kävimme toissa päivänä päiväkodilla kirjoittamassa hoitosopimusta koska sekin päivä uhkaavasti lähenee. Elias aloittaa siis elokuun lopussa hoidon perhepäivähoitajan luona tuossa parin kilometrin päässä kotoa. Ryhmä siellä kuulostaa oikein kivalta,Eliaksen lisäksi on kaksi 5 vuotiasta tyttöä ja yksi 3 vuotias tyttö. Eliaksella on siellä siis varsin innokkaita tyttö hoitajia! Pääsemme tutustumaan paikkaan elokuun  alussa ja sopimaan hoitajan kanssa asioista tarkemmin. Elias on hoidon alettua 10 kk vanha,enkä ihmettelisi ollenkaan jos poika jo silloin kävelee   

Kyllä minä jo oikeasti odotan töihin paluuta,rytmiä päiviin ja ennen kaikkea sitä rahaa hieman enemmän kuin tässä kotona ollessa on tienannut! Eli 20.8 palailen vanhaan työpaikkaani Tampereelle remontti töihin. Elias on niin reipas poika etten ollenkaan epäile sen sopeutumista hoitopaikkaan. Ainoa asia joka tuossa syksyssä jo nyt hermostuttaa on ne AIKAISET aamut,kun minulla ja Laurilla työt alkavat jo klo7 ja sitä ennen pitäisi tehdä miljoona asiaa,herättää nukkuva lapsi , valmistaa aamiaista,lenkittää koirat ja vietävä lapsi hoitoon..ja ja oltava AJOISSA töissä! Tämän asian ymmärtää ainakin ne äidit jotka ovat olleet kotona lapsen kanssa ja tietävät että parasta päivässä on kiireettömät aamut!  Mutta nyt on yritettävä nauttia tästä loppukesästä ja työnnettävä tressi roskiin.

Eilen lähdin ystäväni Pauliinan kanssa kesä ajelulle Kokemäelle viemään Kinkku ja Pauliinan koira Juno trimmiin kasvattaja Karon luokse. Heillä on siellä iso aidattu piha jossa koirat saavat juosta sillä välin kun hörpitään kahvia. Ja vaikka koira kiintiöni on tällä hetkellä täysi,oli suuri kiusaus ottaa mukaan pieni 3kk ikäinen uros russeli Keegan joka etsii rakastavaa kotia . Luulisin kuitenkin että tähän perheeseen ei sovi toista urosta,tai Skinkka ainakin olisi sitä mieltä. Ja minun pienessä päässäni muhii ajatus että meillä olisi täällä ensi vuonna pieniä russeli riiviöitä,jos löydän Ellalle sopivan uroksen ja muutkin asiat menee putkeen.Siis annetaan vielä muhia  

Ihanaa kun on juhannus,Laurilla pitkä vloppu vapaa ja saadaan olla koko perheen kanssa yhdessä!!
Aurinkoista juhannusta kaikille ystävilleni,ootte ihania!!!!

Taas koitti tylsä ja sateinen arki.Lauri on nyt ollut  5 päivää reissussa ja tämä yksin kaikesta huolehtiminen alkaa inasen ottamaan jo hermoon. Lähinnä kaipaan sitä että voisin lähteä lenkille ilman rattaita,koska kahden koiran ja rattaiden kanssa liikkuminen on liian rajoitettua,minä kun tykkäisin kulkea pitkin metsiä. Mutta jotenkin tässä täytyy pinnistellä koska kyse on kuitenkin vain väliaikaisesta järjestelystä ja Lauri palaa kotiin sunnuntaina. Olen kiitollinen myös noille Eliaksen mummoille jotka mahdollistavat minun pääsyn harrastuksiin,tämänkään viikon mejä-ja agility treenejä ei tarvitse perua sen takia ettei löytyisi lapsenhoitajaa

Viime lauantaina Elias lähti ensimmäistä kertaa yökylään mummullensa ja kaikki oli sujunut hyvin.Tosin en sitä ollenkaan epäillytkään koska poika on äärettömän hyvä nukkumaan yönsä,eikä erikseen tarvitse nukuttamista. Sänkyyn,nalle kainaloon ja ovi kiinni.Pientä ähellystä ja pöpinää sieltä kuuluu kun treenailee ylös nousemista,mutta hyvin simahtaa kuitenkin!
Minä poimin sunnuntai aamuna klo 6 koirat autoon ja nokka kohti Tuurin näyttelyä. Tiedän, välillä itsekin mietin mikä ihmeen järki herätä kukonlaulun aikaan,ajella toista tuntia,seistä muutama tunti sateessa ja saada joku kivan värinen nauhan pätkä kotiintuomiseksi..mutta silti sitä joka näyttelyn jälkeen huomaa taas selailevansa näyttelykalenteria ja taas mennään!   Se kipinä vaan iskee kun koira pärjää ihan kivasti,ja noita koirakavereita on aina mukava nähdä.

Tuurissa oli tuomarina Vesa Lehtonen joka antoi seuraavat arvostelut meidän koirista;
Ella avoimessa luokassa EH      -Hyvät mittasuhteet.Hyvä pää,kaula ja ylälinja.Hieman kevyt luusto. Liikkuu terhakkaasti,mutta lyhyellä rungon alle jäävällä taka-askeleella.Edestä liikkuu hieman leveästi pyrkien nostelemaan raajoja hieman liikaa.
Kinkku nuorten luokassa H    -Hieman pitkän ja matalan vaikutelman antava.Hyvä pää.Hyvä kaula.Selkälinjan tulisi olla suorempi.Sopiva luusto. Liikkuu tasapainoisesti,mutta toivoisin kauttaaltaan enemmän terrierimäistä sähäkkyyttä. Hyvä turkin laatu,joka tänään ei parhaassa kunnossa.

Ellan kanssa on aina kiva olla kehässä, se nauttii esiintymisestä ja seisoo hienosti.Mutta nuo liikkeet on ollut aina se kompastuskivi.Viime kesänä junnukehissä sjoittuikin muutamaan otteeseen ja varaserti toistaiseksi plakkarissa, mutta nyt kun on ikää tullut lisää niin ei enää katsota läpi sormien  tuota liikettä,vaan täytyisi pikkuhiljaa parantua jo..Mutta se sertin kuva silmissä aiotaan kyllä tasaiseen tahtiin kehiä kiertää

Kinkun esiintyminen nyt ei ollutkaan mikään yllätys, se oli niin jännittynyt koko tilanteesta eikä ole vieläkään oikein hyväksynyt niitä vieraita tuomareita jotka tulevat käpälöimään. Sillä on tälle kesälle vielä yksi ilmoitettu näyttely,jonka jälkeen pidetään vähintään vuoden tauko.Ei epävarman koiran kanssa ole mitään järkeä esiintyä koska silloin se esitys jännittää minuakin ja sitä kautta taas koiraa.. Kinkku on kotioloissa ja muissa harrastuksissa reipas ja ystävällinen,joten keskitytään niihin kivoihin asioihin.


Ai niin palatakseni itse otsikkoon,näyttelyn jälkeen haettiin Elias mummulasta ja sitten tämä samainen koira jolle tuomari toivoi sähäkkyyttä tiirikoi itsensä KANALAN ovesta sisään ja kaaos oli syntynyt! Minun nopean reaktioni, tuloksena oli vain yksi kuollut kana ja häntäänsä heiluttava koira.Että jes,kato mamma mä metsästin sulle tämmösen ison linnun..Voiko tälläistä taas kenellekään muulle tapahtua kuin mulle,olisihan se kana voinut olla jonkun muun kuin ANOPIN! Näin meillä taas Palataan!!

Viikko melkeinpä vierähtänyt ja menoa ollut taas joka päivälle,niin perheen kanssa kuin koirien harrastusten parissa :)

Viime viikolla minulla oli kahdet treenit ; mejä treenit Kinkun kanssa ja agility treenit Ellan kanssa. Meillä oli nyt viimeinen metsätreeni mejässä alkeiskurssin muodossa ja viimein Skinkka syttyi siihen lajiin! Kaksi ensimmäistä treeniä meni siihen kun koira katseli lintuja,istui välillä,otti painetta meistä takana tulevista ihmisistä ja nosti koipea joka ikiseen mättääseen. Kaadolle se löysi lopulta ja hirvensorkka oli mielenkiintoinen.Sillä ei vaan selvästi ollut hajuakaan mitä sen piti siellä metsässä tehdä ja miksi kaikki ihmiset pysähtyi sen taakse heti kun sekin pysähtyi. Nyt sitten viimeisellä kerralla jokin naksahti sen päässä,ällistyneenä kuljin sen perässä kun se tosissaan lähti nenä maassa,muutamaan otteeseen poikkesi reitiltä,mutta palasi hienosti takaisin.Pyysin jäljen tekijää lyhentämään matkaa aikaisemmasta,koska näin nuorelle ja kokemattomalle koiralle 200m matka oli ollut liian pitkä.Nyt kun jälki oli lyhyempi,koira jaksoi paremmin keskittyä ja saatiin siis molemmat kipinää tähän hommaan  Tästä eteenpäin jatketaan Oriveden mejä harrastajien seurassa ja treenaillaan kuinka ehditään,kokeeseenkin tähdätään,mutta nyt tämä on vielä kiva pitää mukavana harrastuksena samanhenkisten ihmisten kanssa.

Ellankin kanssa sujui agility treenit hyvin, sen jälkeen kun tein selväksi meidän ohjaajalle että tälle koiralle EI saa heittää MITÄÄN,ei keppejä eikä leluja! Ella on unelma koulutettava tasan siihen asti kun sille jotain heittää,sitten mennään ympäri kenttää keppi suussa eikä todellakaan anneta kiinni,ei myöskään mennä yhteenkään putkeen,puomille,eikä todellakaan kuunnella mun käskyjä yhtään.Näin siis eka kierros suunnilleen meni,ja kun olin aikani juoksennellut pitkin kenttää oli pakko ihmetellä tultiinko me tänne treenaamaan vai tekemään huvittavaa viihdettä yleisölle? Loput vuoromme olikin sitten jotain ihan muuta,Ella teputti mun jaloissa ja haki koko ajan katsekontaktia.Keppejä mentiin jo ihan mallikkaasti ja kontakteja harjoiteltiin puomilla.Hyvänmielen treenit siis lopulta 
Viikonloppuna juhlittiin serkkuni YO-juhlissa Ylöjärvellä,ja sunnuntaina vietin tuulista päivää Mäntän koiranäyttelyssä,jossa Kinkku sai arvosteluksi EHn (erittäin hyvä) ja Ella ERIn (erinomainen).Kinkulle toivon reipastumista tuonne kehään ja saisi tuo turkkikin hieman kasvaa. Vaikkei sitä menestymistä tulisikaan,on aina mukava nähdä tuttuja kavereita ja tutustua uusiin.

Tämä viikko on aloitettu rauhallisemmin,ulkoillen ja kyläillen Juupajoella vanhempieni luona. Loppuviikosta alkaakin jännät ajat kun Lauri lähtee Lappiin vaeltamaan reiluksi viikoksi ja minä yritän selviytyä tämän laumani kanssa kotona  Viikonlopuksi on kyllä jo Eliaksen hoitopaikka sovittuna,kun äidillä on taas pikkuisen menoa 


Palataan taas :)

Tästä se sitten lähtee,vai lähteekö?

Kauan pohdittu ajatus oman blogin kirjoittamisesta on vihdoin aloitettu,useamman kaverin aloitettua ensin rohkaisin mieleni.Nyt vaan toivotaan että innostus riittää,koska aikaa ja kerrottavaa on!

Ensin vähän infoa tästä meidän riiviö laumasta,minut siis pitää kiireisenä 7kk ikäinen poikamme Elias joka juurikin on lähtenyt konttaamaan ja kurkottelee jo siihen malliin että kohta noustaan varmaan ylöskin. Saan siis tosissani mennä perässä tai oikeastaan edellä välttääkseen kaikkein suurimmat katastrofit . Mutta Elias on myös hyvä nukkumaan joten ehdin myös hörppimään kahvit ja olla omissa ajatuksissa välillä. Kaikinpuolin siis ihana lapsi,niin kuin kuka tahansa äiti omastaan sanoisi

Sitten tuleekin nämä karvalapset jotka ovat aivan oma lukunsa! Ella neiti on meidän ensimmäinen russeli,joka täyttää ensi viikolla 2 vuotta.Tätä koiraa voi kuvata vain yhdellä sanalla Duracel! Ella on järjestänyt pienen ikänsä aikana jos jonkinnäköistä sattumusta,niin hauskoja kuin niitä vähemmän hauskoja tilanteita,niistä yksi mainittakoon oli viime kesältä jolloin jouduin keskelle miesten jalkapallo peliä pyydystämään tätä pientä valkoista riiviötä joka iloisesti juoksi pallon perässä yhden pelaajan kenkä suussa! Rakastettava koira joka joskus kuitenkin näyttää minulle sitä keski-anturaa ja näyttää tältä !! Ellan kanssa harrastellaan agilitya tai jonkinnäköistä sähläystä se vielä on sekä käydään näyttelyissä pyörähtämässä :)
Perheen toinen russeli on uros nimeltään Kinkku :) Nimi ei kuitenkaan kerro mitään koiran ulkoisesta olemuksesta,mutta sopii sille kun nenä päähän. Skinkan löytää useimmiten jostain missä on märkää,haisevaa ja likaista esim muta-ojat tai lehmän lannan päältä kieriskelemästä! Pojalla on ikää vasta puolitoista vuotta ja onkin varsinaisessa murkku-iässä,kaikki on vähän pelottavaa ja varmuuden vuoksi kannattaa ärähtää kaikelle liikkuvalle. Todellisuudessa on kuitenkin mammanpoika joka tykkää käpertyä ihmisäidin syliin . Järjesti meille sydämentykytyksiä joulun alla lähtemällä peuran perään ollen kadoksissa yli 3 tuntia, mutta onnekkaiden sattumusten kautta saatiin poika jouluksi kotiin! Kinkun kanssa aloitettiin mielenkiintoinen Mejä harrastus ja näyttelyissäkin käydään silloin tällöin (toiveissa josko iän myötä reipastuisi eikä väistelisi tuomaria).

Jotenka touhua riittää, mutta osataan me chillaillakin tarpeen tullen. Ja meidän perheen yhteinen harrastus on ulkoilu ja retkeily metsässä hienoissa maisemissa. Minun tähän mennessä ainoa vaellus tapahtui viime kesänä Kilpisjärvellä ollessani 6kk:lla raskaana,and i did it!!

Tässä tätä tarinointia, eihän tämä nyt niin vaikeaa ollutkaan. Nyt heräsi poikanen ja mieskin saapui töistä.Tämän äidin täytyy lähteä pissattamaan koiria ja illaksi Mejä treeneihin Jatketaan toisella kertaa!