Taas koitti tylsä ja sateinen arki.Lauri on nyt ollut  5 päivää reissussa ja tämä yksin kaikesta huolehtiminen alkaa inasen ottamaan jo hermoon. Lähinnä kaipaan sitä että voisin lähteä lenkille ilman rattaita,koska kahden koiran ja rattaiden kanssa liikkuminen on liian rajoitettua,minä kun tykkäisin kulkea pitkin metsiä. Mutta jotenkin tässä täytyy pinnistellä koska kyse on kuitenkin vain väliaikaisesta järjestelystä ja Lauri palaa kotiin sunnuntaina. Olen kiitollinen myös noille Eliaksen mummoille jotka mahdollistavat minun pääsyn harrastuksiin,tämänkään viikon mejä-ja agility treenejä ei tarvitse perua sen takia ettei löytyisi lapsenhoitajaa

Viime lauantaina Elias lähti ensimmäistä kertaa yökylään mummullensa ja kaikki oli sujunut hyvin.Tosin en sitä ollenkaan epäillytkään koska poika on äärettömän hyvä nukkumaan yönsä,eikä erikseen tarvitse nukuttamista. Sänkyyn,nalle kainaloon ja ovi kiinni.Pientä ähellystä ja pöpinää sieltä kuuluu kun treenailee ylös nousemista,mutta hyvin simahtaa kuitenkin!
Minä poimin sunnuntai aamuna klo 6 koirat autoon ja nokka kohti Tuurin näyttelyä. Tiedän, välillä itsekin mietin mikä ihmeen järki herätä kukonlaulun aikaan,ajella toista tuntia,seistä muutama tunti sateessa ja saada joku kivan värinen nauhan pätkä kotiintuomiseksi..mutta silti sitä joka näyttelyn jälkeen huomaa taas selailevansa näyttelykalenteria ja taas mennään!   Se kipinä vaan iskee kun koira pärjää ihan kivasti,ja noita koirakavereita on aina mukava nähdä.

Tuurissa oli tuomarina Vesa Lehtonen joka antoi seuraavat arvostelut meidän koirista;
Ella avoimessa luokassa EH      -Hyvät mittasuhteet.Hyvä pää,kaula ja ylälinja.Hieman kevyt luusto. Liikkuu terhakkaasti,mutta lyhyellä rungon alle jäävällä taka-askeleella.Edestä liikkuu hieman leveästi pyrkien nostelemaan raajoja hieman liikaa.
Kinkku nuorten luokassa H    -Hieman pitkän ja matalan vaikutelman antava.Hyvä pää.Hyvä kaula.Selkälinjan tulisi olla suorempi.Sopiva luusto. Liikkuu tasapainoisesti,mutta toivoisin kauttaaltaan enemmän terrierimäistä sähäkkyyttä. Hyvä turkin laatu,joka tänään ei parhaassa kunnossa.

Ellan kanssa on aina kiva olla kehässä, se nauttii esiintymisestä ja seisoo hienosti.Mutta nuo liikkeet on ollut aina se kompastuskivi.Viime kesänä junnukehissä sjoittuikin muutamaan otteeseen ja varaserti toistaiseksi plakkarissa, mutta nyt kun on ikää tullut lisää niin ei enää katsota läpi sormien  tuota liikettä,vaan täytyisi pikkuhiljaa parantua jo..Mutta se sertin kuva silmissä aiotaan kyllä tasaiseen tahtiin kehiä kiertää

Kinkun esiintyminen nyt ei ollutkaan mikään yllätys, se oli niin jännittynyt koko tilanteesta eikä ole vieläkään oikein hyväksynyt niitä vieraita tuomareita jotka tulevat käpälöimään. Sillä on tälle kesälle vielä yksi ilmoitettu näyttely,jonka jälkeen pidetään vähintään vuoden tauko.Ei epävarman koiran kanssa ole mitään järkeä esiintyä koska silloin se esitys jännittää minuakin ja sitä kautta taas koiraa.. Kinkku on kotioloissa ja muissa harrastuksissa reipas ja ystävällinen,joten keskitytään niihin kivoihin asioihin.


Ai niin palatakseni itse otsikkoon,näyttelyn jälkeen haettiin Elias mummulasta ja sitten tämä samainen koira jolle tuomari toivoi sähäkkyyttä tiirikoi itsensä KANALAN ovesta sisään ja kaaos oli syntynyt! Minun nopean reaktioni, tuloksena oli vain yksi kuollut kana ja häntäänsä heiluttava koira.Että jes,kato mamma mä metsästin sulle tämmösen ison linnun..Voiko tälläistä taas kenellekään muulle tapahtua kuin mulle,olisihan se kana voinut olla jonkun muun kuin ANOPIN! Näin meillä taas Palataan!!